
Viime viikolla kuuntelin jotakin keittiögurua, joka kertoi, kuinka paljon me heitetään ruokaa roskiin ja, ettemme osaa hyödyntää ruuan tähteitä. Rahallinen summa oli aivan valtava ja se sai minutkin miettimään, vaikken mikään tuhlari olekaan. Päin vastoin, yritän hyvin tarkkaan miettiä, miten samalla lämmöllä ja vähällä vaivalla saisin aikaiseksi useamman päivän murkinan.
Siispä, lauantaina kun meillä tehtiin pizzaa ja siitä jäi jauheliha-kasvis-tomaattikastiketta, niin tänään tein siitä pikkusuolaisia. Torttulevy puoliksi ja mössö päälle. Kaiken kukkuraksi juustoraaste. Ja uuniin. Kastkeen maku oli vielä voimistunut jääkaapissa ollessaan ja näin se toi hyvän, syvän maun piiraisiin.

Toinen juttu oli aamupuuro. Meillä oli sattumalta neljän viljan puuroa, mutta uskoisin, että tämä tulee vielä parempaa kaurapuurosta. Muistan itsekin lapsena, kun äiti paistoi kaurapuuroa. Niin siis paistoin puuron lettupannulla voissa, jonka jälkeen (taas lauantaina jääneestä) vanilja-kermavaahtoa ja kriikunahilloa. Hilloksi käy mikä tahansa, mutta mieilä oli pakasteesta otettuna tämä ja näin hyödynsin sitä. Tästä tuli ihan gurmeeruokaa!

Helppoa, yksinkertaista, edullista ja hyvää! Kannattaa kokeilla!
Eilinen, lauantai, oli meillä pizzapäivä. Se maistuikin hyvältä, kun ensin oli hiihdetty ja saunottu.

Tein kaksi pellillistä pizzaa, nuorimmaiseni pellillinen ja aikuisille omansa. Teimme molemmat puoliksi jauhelihatäytteen ja puoliksi kinkkua. Aikuisten pizzaan tuli myös kuivattua suppilovahveroo. Rapsakka salaatti tykö ja hyvältä maistui!
Talvi parhaimmilaan, lunta kaikkialla, mutta keväinen kajo kertoo valosta, joka lisääntyy päivä päivältä. Lumitöitä tänäänkin tehty niin, ettei lenkille tarvitse lähteä, kun liikuntaa sai ihan huomaamatta. Linnuillekin lisäilin ruokaa. Tänään on kiva vapaapäivä!

Tuolta, tuolta se kevät tulee....
Hyvää Viikon alkua teille kaikille!
Tänään on ollut niin kaunis päivä, etten malttanut pysyä sisällä, vaikka homma olis ollut jos jonkilaista sisälläkin. Aurinko paistaa, mittari näyttää kolmea pakkasastetta ja on tyyni sää. Tintit pörräävät sireenipuskassa nokkien talia ja siemeniä.

Kanukat hehkuvat auringossa

Matonpesupaikkakin on vielä talviunilla

Voi, kun sormet syyhyää jo tänne....

Metsätiekin on hiljainen, joku vipeltäjä vain on tehnyt polun...olisiko puput, jotka vierailevat pihassamme....
Kylläpä teki mukavan olon olla tuolla ulkona! Mene ihmessä Sinäkin, jos se vain on mahdollista.....:-)
Maanantaiterkuin Klemmari
On sitten kiva välillä seurata lintulaudan käyttäjiä. Tintit siellä pääasiassa ovat vierailleet, mutta nyt on muutamana päivänä ollut närhiä. Lauantaina niitä oli 5 kpl, mutta arvata saattaa, etten niitä yhteen kuvaan saanut, vaikka varmaan tunnin kyttäsin.

Tarttis alkaa ihan muistiin laittaa, mitä lintuja pihassamme pyörii. Josko tästä päivästä aloittaisin....
Maanantaiterkuin Klemmari
Joskus on sit semmonen tunne, ettei millään viitsis tehdä ruokaa. Vaikka tykkään ruuanlaitosta ja leivonnasta, välillä nekin tuntuu tökkivän. Tykkäätkö sinä aina laittaa ruokaa?
Eilen sitten mietin, mistä ja miten saan nopsaan ja kätevästi jotain. Niin, jääkaappiin vilkaisu ratkaisi asian, Makkarapata oli päivän sana! Tässä ohje:
Ensin kuullotin padan pohjalla pienessä dilkassa rypsiöljyä paprikajauhetta, fenkolia ja cayennepippuria. Lisäsin sipulisilppua reilusti sekä valkosipulia. Kuullotin hetken, kunnes lisäsin porkkanalohkot. Pakastimesta löysin vielä jonkun pussinpohjan vihennesekoitusta, eikun sekaan vaan. Perunoita kun talossa ei ollut, käytin täysjyvämakaroonia, jotka lisäsin seuraavaksi pataan. Sen jälkeen tomaattimurskaa purkillinen, hiukan vettä, kasvilimikuutioita pari kpl ja laakerinlehti. Annoin muhia vajaan tunnin ja pata oli valmis. Vähän ennen toki lisäsin kuullotetut makkaran palaset, jotka olivat paikallista Huilun Tuhtia. Tuli maukas ja maistuvainen pata,. Isäntäkin tykkäs.

Tää on oikein talviruokaa:-)
Mieli tekee jo pikkusen kuopsuttaan..... Kaivelin ensimmäiset siemenet esille, postikin toi jotakin. Tänä vuonna en kovin montaa (ainakaan vielä) lajia ole tilannut, sen verran tallensin omaa satoa viime syksynä ja nyt yritän kasvattaa niistä. Chili tarvii pikapuoliin laittaakin itämään. Kukan siemenet yleensä laitan liian aikaisin ja ne on sitten honteloita. Kunhan nyt malttaisin....


Että nää on raivostuttavan pieniä!
Tänään oli vapaapäivä ja vietin sen leipomisen merkeissä. Pitkästä aikaa leivoin kotona, kun yleensä hoidan homman tuolla puodin keittiössä ja tuon sieltä tänne kotiin. Mutta joskus on kiva leipoo kotonakin. Ihan peruskamaa tein, pullaa ja sämpylää, jotka olivat pakastimesta jo loppuneet.

Tästä se tämäkin viikko lähtee käyntiin:-)
Vielä kerran joulua. Inkiväärin blogissa on
Johon minäkin taas osallistun. Tässä meidän perinteinen punainen, vaikka oikeasti mieluisin jouluvärini on tumman punainen. Mutta jouluvärinikin elää niinkuin muukin elämä-) Välillä jouluni on sini-hopea, väillä taas eri punaisen tummuusasteita soveltaen hopeaan tai kultaan. Nyt se oli tämmönen:

Eilen, loppiaisena, en malttanut olla kuvaamaatta pihapiiriä, kun oli niin hämmästyttävän kaunis. Siis meidän piha! Lumi saa ihmeitä aikaan...

Kottareillakin kuormaa, onneksi nyt on kevyttä...

Koivutuolikin siellä jossain..

Talvikattaus

Lisää lunta sataa...

Väriloistoa...
Tää on niin kivaa, tämä kodin sisustaminen nyt, kun siihen on aikaa. Tosiaan, reilut 4 vuotta on pitänyt tutustua tähän talovanhukseen ja nyt vasta on avautunut oman makumaailman esille tuominen. Eilen innostuin vaihtamaan keittiön verhojen somistuksia, kun sammalsydämet tuntuivat niin jouluisilta. Halusin kranssit yläikkunoihin ja kun ei tarjolla ollut muuta kuin ruskeita kransseja, piti niitä pikkusen maalata. Ruskea kun ei erotu valoa vasten joten jonkun maalipurkin pohjalta sain sen verran maalia, että uusi ulkonäkö tuli esiin. Do-Dih ja siinä oli uudet somisteet!

Salamalla otettu kuva ja oijjoi kun on valkonen

Ilman salamaa sitten kelmeän keltainen...:-(
Joulun jälkeen on ollut niin tönkkö olo, joten on taas kerran syytä yksinkertaistaa syömistottumuksiaan. Kumma juttu, kun jouluna pitääkin muka olla niin kamalan montaa sorttia. Ei ihme, että pötsi on ihmeissään, kun pitää ahtaa itteensä laatikot, kinkut ja suklaat. Vaikka mielestäni söinkin maltillisesti, olo on kun tönkkösuolatulla muikulla.
Siksi nyt on koittanut uusia aika; kalaa ja kasviksia a la Klemmari

Käytin merilohta, jonka annoin maustua vartin verran ennen uuniin laittamista. Makuna oli suola, sitruunapippuri, tilli, persilja ja ruohosipuli. Paistamisen loppuvaiheessa lisäsin ruokakermaa.

Tein myös uuniperunoita, jotka maistuivatkin tosi maukkailta, kun kuorineen paistoin. Raikas salaatti lisukkeena ja hyvää oli. Ja, olo kevenee:-)
Tästä se taas tähtee, tämäkin vuosi! Pakkasta, lunta ja aurinkoa, eipä talvipäivä siitä paljoa parane. Nuorimmaiseni on vielä luonani. Hän on ollut avuksi monessa asiassa, mm. inventarion laskemisessa. Lapsityövoimaa meillä on siis jälleen käytetty....

Ihanaa, huomenna lähden Tampereelle!
Minulle saa lähettää postia: klemmari2@gmail.com
inkivääriltä sain tämän:
Lumikide antoi tämän:
Eijan kudontaputiikista
Arjan askartelupajasta

Inkivääriltä
